tiistai 5. toukokuuta 2015

Daniel Tammet: Född en blå dag

Ihana kirja, jota ei valitettavasti ole taidettu suomentaa. Luin itse ruotsiksi.
Kirjoittajalla on autistinen savant-henkilö, joka kertoo kirjassaan millaista on elää erilaisena. Erityisesti koulumaailma ja lapset ovat julmia normista poikkeaville. Tammet on myös synesteetikko. Yksi kirjan hienouksia onkin, miten hienosti hän osaa kuvailla synestesiaa. Miten hän näkee numerot ja sanat eri väreinä ja kuvioina ja miten hän sen avulla osaa laskea päässä isoja (valtavia) lukuja uskomattoman nopeasti. 
Hän on myös kielellisesti erityislahjakas ja osaa tällä hetkellä ainakin yhtätoista kieltä, joista yksi on suomi. Lisäksi hän on luonut uuden kielen suomen kielen pohjalta. Kielen oppimisprosessiaankin hän osaa kuvailla hienosti. Tykkäsin siitä erityisesti ehkä siksi, että huomasin ymmärtäväni muutamia islannin- ja romaniankielisiä lauseita. 

Kirjassa mainitaan, että kaikilla on jonkin verran synesteettisä taipumuksia. Itse olen aina nähnyt numeron ja esimerkiksi musiikin väreinä. Ikävä kyllä en niin selvästi, että voisin tarkasti nimetä ja kuvailla värit. Ne muistuttavat unikuvia, joita on aina vaikea kuvailla sanoilla. Enkä, valitettavasti, ole saanut synestesiastani mitään matemaattisia tai kielellisiä supervoimia. Enkä edes valokuvamuistia. Muuten minulla kyllä on epänormaali muisti, muistan paljon asioita ja tapahtumia, mutta en koskaan aikoja tai numerosarjoja. Enkä asioita, jotka eivät vielä ole tapahtuneet, mutta joiden tulisi tapahtua (ts. olen hajamielinen). Kerran kyllä väitin osaavani kalenterin ulkoa: ensin on ensimmäinen tammikuuta, sitten toinen tammikuuta, kolmas tammikuuta jne. 

Tammetilla on myös suunnattoman huono suuntavaisto. Mukava kuulla, että en ole ainut. Ehkä sen puute ei sitten olekaan merkki älykkyyden puutteesta. 

Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jos haluaa ymmärtää erilaisten ihmisten maailmaa. Kaiken lisäksi kirja melkein innostaa opiskelemaan islantia. Tai ainakin jotakin uutta kieltä. Mutta en aio, en en ja en.


 ****


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.