perjantai 26. helmikuuta 2016

Kaj Korkea-aho: Onda boken (2015)

Odottelin tätä koko syksyn, mutta kun äänikirja viimein ilmestyi olin juuri kuunnellut Katso minuun pienehen ja tuntui, että en halua kuunnella tätä heti perään. Taisin myös pelätä kirjan olevan liian pelottava. Mutta hyvin tätä uskalsi kuunnella, jopa pimeässä.

Kertomus sijoittuu opiskelija maailmaan; yliopistolle, opiskelijakämppiin, kiltatalolle ja baareihin. En tunne Turkua lainkaan, mutta opiskelija elämän kuvaukset olivat silti osittain kotoisia. Harvoin kirjojen varsinainen seikkailu pyörii täysin gradun tekemisen ympärillä. Kirja muistutti ikävästi omasta esp. kandintyöstäni, josta puuttuu edelleen sisällön lisäksi aihe.

Hienosta juonesta ja miljöötä huolimatta kaikkein herkullisinta olivat henkilökuvaukset. Yksi kuvaus arrogantista muiden töitä kostoksi haukkuvat opponentti kuulosti turhankin tutulta, saati sitten turhia kursseja paniikissa suorittava.

En välttämättä tykännyt matemaatikkovitsistä. En tosin voi kieltää sen osuneen ihan oikeaan. Ehkä juuri siksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.