tiistai 19. huhtikuuta 2016

Henrik Fexeus: Konsten att få mentala superkrafter 2011

Fexeus on opiskellut käytännöllistä filosofiaa ja on tullut tunnetuksi sanattoman viestinnän tulkitsijana sekä televisio juontajana ja taikurina. Hänen taikatemppunsa eivät ole perinteisiä timo-tai simotaikuritemppuja (riippuen lukijoiden iästä, kumpi teille on tutumpi) vaan ihmisten psyykkistä – olisiko manipulointi sopiva sana.

Minä tunnen hänet tietysti hänen kirjojensa kautta. Satuin kerran huomaamaan kirjaston etä online äänikirjastossa tuon otsikossa mainitun teoksen. Ihastuin heti ja olen kuunnellut kaikki paitsi uusimman. Siitä huolimatta, että osa niistä on osia tuosta paksummasta opuksesta. Fexeus lukee äänikirjat (ruotsinkieliset) itse. Jos osaa ruotsia, suosittelen ehdottomasti kuuntelemista.

Kirjoista on ilmestynyt suomeksi kolme: Valtapeli: vaikuttamisen jalo taito (Suom. Riie Heikkilä), Viettelyn jalo taito 168 vinkkiä miten saat hänet ( Suom. Riie Heikkilä) sekä Ajatusten lukijaksi (en löydä tietoja).

Konsten att få mentala superkrafter (Henkisten supervoimien hankkimisen taito) lupaa paljon: tule viisaammaksi, onnellisemmaksi ja löydä elämäntarkoitus (lähes) ilman ponnisteluja.
Kirjassa opetellaan tulkitsemaan toisten kehonkieltä ja käyttämään omaa sanaton viestintää vaikuttamaan muihin, paljon muistisääntöjä, keskittymään omassa elämässä eteenpäin menemiseen menneiden märehtimisen sijasta, lukefy maan nopeammin ja lopuksi todistelemaan, että jumalaa ja mitään yliluonnollista ei ole.

Viimeistä lukua lukuun ottamatta tykkäsin, nautin ja opin. Olin tosi pettynyt, kun toivoin kirjan jatkuvan vielä pitkää ja sitten Fexeus käytti kohtuuttoman paljon mustetta todistellakseen, että jotakin mitä ei ole ei ole. En ole ikinä ymmärtänyt ateisteja; jos Jumalaa tai noituutta ei ole olemassa niin miten voi olla aktiivisesti uskomatta siihen. Kaikki selvittelyt, miksi Jumalaa ei ole kuulostavat aina siltä, että uskon oikeasti, mutta en halua uskoa. Eikä Fexeus todellakaan tee poikkeusta. Tasapuolisuuden vuoksi: uskovaiset sortuvat ihan samaan, ehkä bloggaan joskus kirjasta, jossa törmäsin tähän.
Fexeus lupaa kuitenkin ison palkkion sille, joka osaa lentää hänen makuuhuoneeseensa lukemaan katonrajaan sijoitetun lapun. Joku minua lentotaitoisempi kollega voisi käväistä kurkistamassa sen.

Kun kuuntelin kirjaa, lapset kyselivät välillä, joko olen oppinut supervoimia ja millaisia. Yritin selittää, mutta ei ne oikein pitäneet numerosarjojen muistamista supervoimana. Voi johtua siitä, että poikaseni ovat siinä itse synnynnäisesti hyviä. Minulla on joissakin asioissa pelottavan hyvä muisti, mutta kaikissa yhtä numeroa pidemmissä luvuissa se on pelottavan huono, tai oli. Yksi kirjan opeista on toiminut kohdallani hyvin ja muistan nykyään jopa puhelinnumeron. Pin, pan, kin, puk ja kon- koodeissa se on iso apu.
Tästä huolimatta esikoiseni osaa lähes 17 kertaa enempi piin desimaaleja kuin minä. Oma muistini rajoittuu laskiken näytölle mahtuviin lukemiin.

Kirjan arvosteluissa olen törmännyt kritiikkiin ostoslistan muistamisen keinoista. Opetteluun kuluu kauemmin kuin itse listan kirjoittamiseen. Tietysti erityisesti aluksi. Aivoja ja muistia on treenattava kuten lihaksia ja monen muunkin asian opetteleminen vie aikaa. Kolmevuotiaana olisin taatusti päässyt nopeammin perille juoksemalla kuin ähräämällä pyörän kanssa. Juokseva nelivuotias minä taas ei olisi pysynyt pyörällä vispaavan perässä. Tai siis olisi, nimenomaan kaukana perässä.
Enkä ainakaan minä näitä ostoslistatekniikoita opettele ostoslistan takia, ostan kuitenkin aina lopulta, mitä huvittaa, vaan aivoja kuntouttaakseni.

Opin myös paljon ihmisten eleiden ja olemuksen tulkitsemisesta ja muokkaamaan omaa sanaton käyttäytymistäni tarpeen mukaan. Mutta pitäisi oikeasti jaksaa harjoitella enempi. Ikävä kyllä harjoittelen mieluummin niitä numeroita ja lukuja kuin kanssakäymistaitoja. Tosin olen ilmeisesti ainoana ihmisenä onnistunut tekemään tietyn yliopiston tentin etänä, eli osaan ainakin jonkin verran suostutella. Pitäisi vielä perehtyä erityisesti teinien taivutteluun.

Lukunopeuteni ei ole harjoituksista huolimatta parantunut montaa prosenttia. Mutta se voi johtua myös näistä muista vaurioista, joku muu voi kokeilla.

Kaiken lisäksi Fexeuksen esimerkit ovat hauskoja.

Tulin sitten fanitusinnostuksessa hankkineeksi Viettelyn jalon taidon (Alla får ligga). Aika monta vinkkiä, millä saa ihmiset kiinnostumaan juuri minusta. Työlästä. Joskus niihin aikoihin mietin muutenkin, millainen minun olisi oltava, että joku kiinnostuisi. Tein kuulemma väärin yhtä ja toista. Taisin nähdä jossain ajatelman tai sitten sain itse ajatuksen (epätodennäköisempää): Jos olen oma itseni, niin saan seuraa, jossa viihdyn. Jos saan siihen sopivan löytymiseen asti olla yksin, niin parempi niin. Ei mennyt montaakaan aika, että löysin minun tyylisen kumppanin. Jos hakee vain yhden illan seuraa niin konsteja kannattaa käyttää. Kirjassa taidettiin luvata, että kun tapaa paljon sakkia, niistä on helpompi löytää sopiva. Varmasti hyvin totta. Mutta onko ihan vääristellyn kuvan antaminen hyvä lähtökohta, kannattaa siis poimia omaan tyyliin sopivat niksit.




2 kommenttia:

  1. Olen lukenut tuon Valtapelin, mutta en siitä koskaan blogannut. Oli kyllä ihan kiinnostava, mutta eipä tuosta mitään näin jälkikäteen ole käteen jäänyt. Toisaalta monet vinkit siinä oli ihan maalaisjärkisiä, mutta oli myös uutta tietoa, jota näemmä en yhdellä lukukerralla ole saanut sisäistetyksi. Eli suomeksi sanottuna olen ollut laiska. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      Mulle iski nyt kova halu kuunnella se. Pitänee heti sukeltaa kirjaston äänitiedostoihin.

      Poista

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.